Turun kaupungin pääkirjasto on yksi suosikkipaikoistani Turussa, olen käynyt siellä 1980-luvun lopulta lähtien. Varoitankin siis etukäteen, että tämä kirjoitus on nostalginen ja puolueellinen.
Muistan vieläkin miten talo lumosi minut, kun pääsin painavista ulko-ovista sisään ja näin tilat teini-ikäisenä ensimmäistä kertaa: aulan komeat puiset portaat, korkealle kurottuvat upeat ikkunat ja se kirjavalikoima! Tunnelmalliset ja historiaa huokuvat vanhat salit vahvistivat lukijalle, että oltiin tärkeän ja arvokkaan asian äärellä. Kirjasto toimi oli tuolloin vain ”vanhalla puolella” eli vuonna 1903 valmistuneessa Bibliotheca-rakennuksessa.
Vanhalle puolelle käytiin sisään rauhallisesti, siitä piti huolen raskas ja kapea pariovi. Pidin sitä ”tiedon vartijana”, koska se aiheutti tuolloin usein jonoa sekä sisä- että ulkopuolelle, sillä siitä mahtui kulkemaan vain yksi henkilö kerrallaan. Joskus talviaikaan oven taakse kertyi kulkijoiden jaloista floskapaakkuja, joka kavensivat kulkuväylää entisestään. Vanhuksilla oli välillä vaikeaa saada ovea auki, mutta ystävällisiä ihmisiä ja apua oli silloin helposti saatavilla.
Nuoruusvuosina osa kirjaston toiminnoista löytyi muualta, koska tilan puutteen takia niitä jouduttiin hajauttamaan. Hieno musiikkiosasto sijaitsi joen puolella, pihalla olevassa matalassa, keltaisessa rakennuksessa, nuotteja ja CD:tä tuli lainattua kirjojen ohella ahkerasti. Lehtien lukusali oli tuolloin Julinin talossa, katutason alapuolella, jonne oli kiva pujahtaa, vaikka huonoa keliä pakoon lehtien pariin.
Kirjaston laajennus vuonna 2007 on tuonut valtavasti tilaa ja uusia toimintoja, se mahdollisti harppauksen uudenaikaiseksi kirjastoksi. Tapahtumia järjestetään paljon ja paikan päällä voi käyttää mm. ompelukonetta, saumuria, 3-d printteriä ja digitointilaitetta, soittohuoneita tai ryhmätyötilaa. Uudet tilat ovat toimivat, kauniit ja kutsuvat, erityisesti lasten osaston tiloihin, sen viihtyvyyteen ja käytettävyyteen on panostettu paljon.
Kirsikat kukkivat kauniisti toukokuussa; vanha rakennus etualalla, taaempana näkyy kaistale vaaleaa uudisosaa.
Vanha puoli eli Karl August Wreden suunnittelema Bibliotheca on rakennustyyliltään hollantilaista myöhäisrenessanssia. Rakennus on edelleen kaunis, sen esikuvana on Tukholmassa sijaitseva Ritarihuone. Kuulin joskus 1990-luvulla tarinan, että Budapestissä olisi samoilla piirustuksilla rakennettu rakennus. Jos joku tietää tästä enemmän tai osa vahvistaa tämän, laittakaa minulle ihmeessä viestiä.
Kirjoituksen faktojen lähteenä on Turun kaupunginkirjaston historia